Syötävän hyvä: VILJATTOMUUDESTA (JA SOKERIKOUKUSTA)
Tietoa mainostajalle ›

torstai 13. marraskuuta 2014

VILJATTOMUUDESTA (JA SOKERIKOUKUSTA)


En olekaan tainnut aiemmin kirjoittaa mitään sen tarkemmin ruokavaliostani, tai siis miksi olen päätynyt syömään (tai olemaan syömättä) näin, joten nyt seuraa aikamoinen tekstiryöppy. No worries, ens kerralla postaan taas jonkun reseptin. ;)

Sokerittomuus
Tämä nyt on (ainakin teoriassa) selvä juttu, kaikki varmasti tietävät ettei valkoisessa sokerissa ole mitään terveellistä ja sen välttely on yksinkertaisesti järkevää. Ja (teoriassa) myös varsin helppoa, makeuttajista kun löytyy useita parempia vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi hunaja/kookosnektari, stevia tai kuivatut hedelmät.

Valkoinen sokeri sen sijaan tuntuu olevan kuin huumetta, jolle pikkusormen annettuasi lähtee koko käsi. Omalla kohdallani olen todennut että parhaiten toimii nollatoleranssi. Esimerkiksi kesällä söin jonkin verran tavallisia jäätelöitä (damn you Provencen reissun gelatot!), ja hetken päästä huomasin että jäätelöä oli pak-ko saa-da joka päivä. Sokerikoukku se siellä siis alkoi kummittelemaan. Paras keino itselleni sokerista irrottautumiseen on ns. kerrasta poikki -metodi eli vain lopetan sen syömisen. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei ole helppoa. Kun ensimmäisen kerran luovuin sokerista (ja aluksi kaikesta makeasta), ns. vieroitusoireista irtipääsemiseen meni varmaan kuukausi. Nykyään lipsahduksista kurssin korjaaminen parempaan suuntaan on paljon nopeampaa ja tuskattomampaa.

Tässä auttaa se, että mitä vähemmän makeaa syö, sitä vähemmän sitä tekee mieli (ja tietysti myös toisinpäin). Kun on tarpeeksi kauan ollut sokerittomalla tai muuten vaan syönyt miedosti makeutettuja asiota, ei oikeastaan enää edes nauti normileivonnaisista, karkeista tai maitosuklaasta – ne vain maistuvat yleensä todella överimakealle. Raakaherkkuja ja vastaavia syön toki edelleen (koska en ole halua elää täysin makeattomasti, en ole sentään masokisti), mutta ei niitäkään kannata joka päivä napostella. Tosin olen huomannut että raakakakkuihin ja muihin ei tule samanlaista koukkua, voin helposti olla syömättä niitä viikkokaupalla ilman hulluja mielitekoja.

Jos makeat herkut pysyvät hanskassa, vanha neuvo kohtuus kaikessa pätee tähänkin ihan hyvin. Mutta sen lisäksi uskon optimointiin, eli pyrin syömään aina parasta mahdollista laatua. Jos on mahdollista syödä (viljattoman) normikakun tilalla raakakakkua, niin valitsen aina sen. Ja omassa keittiössähän valinnat on täysin omissa käsissä. :)

Viljattomuus
Gluteenittomuus on nyt pinnalla syystä tai toisesta ja moni varmaan karsastaa erilaisia ns. trendi-ruokavalioita (ns. trendiallergioista puhumattakaan). Itse en ole varsinaisesti gluteenittomalla ruokavaliolla, vaan viljattomalla (käytännössä ruokavaliosta pois vehnä, ohra, ruis, kaura, hirssi, speltti). En siis syö kovin mielelläni edes niitä gluteenittomia viljatuotteita, koska ne ovat kuitenkin pääosin erittäin pitkälle prosessoituja teollisia elintarvikkeita (kategoria, mitä myöskin välttelen). Toisekseen en ole mitenkään vakuuttunut että se on nimenomaan gluteeni, mikä viljatuotteissa aiheuttaa itselleni ongelmia. 

Mutta mennään takaisin tarinan alkuun. Viimeisenä opiskeluvuotena (taisin olla n. 26-vuotias) yritin olla yhtä aikaa täysipäiväisesti töissä, suorittaa viimeisiä kursseja ja tehdä opinnäytetyötä. Stressitasot olivat arvatenkin aika huipussaan ja eräs yö heräsin yllättäen ihan karmaisevaan ylävatsan kipuun. Säikähdin tätä aika lailla ja käväisin lääkärissä, diagnoosi oli gastriitti eli vatsakalvon tulehdus, vatsahaavan esiaste. Tämä oli aikamoinen shokki, sillä aina rautainen vatsani ei ollut koskaan aiemmin temppuillut millään tavalla ja stressiäkin olin aiemmin sietänyt hyvin. Tai sitten vain luulin niin.

Lääkäri määräsi kuukauden kuurin protonipumpunsalpaajia, ja näiden kanssa saikin sitten pelailla enemmän ja vähemmän seuraavat vuodet, kun vatsaa poltteli silloin tällöin milloin mistäkin syystä. Oireet viittasivat vahvasti refluksiin (GERD), joka oli päässyt kroonistumaan. Ruokavalio-ohjeistus oli seuraava: välttele rasvaisia (erit. friteerattuja) ruokia, mausteisia ruokia, kofeiinia, hiilihapollisia juomia sekä alkoholia. Näiden minimointi auttoi kyllä (tosin kahvia en edes juonut silloin muutenkaan) mutta ei vienyt oireita kokonaan pois. Erilaisilla testeillä suljettiin pois keliakia ja laktoosi-intoleranssi tai maitoallergia (ja paljon muitakin alkaen helikobakteerista). 

Kelataan n. neljä vuotta eteenpäin ja silloinen poikaystäväni sairastui kovan työstressin takia vatsahaavaan. Hän sai saman lääkityksen ja muut ohjeistukset kuin minäkin, tosin lääkitystä olisi pitänyt jatkaa vakituisesti kuukausikaupalla. Koska ajatus pelkästä oireiden hoidosta ilman tarttumista itse vaivaan ei kuulostanut kovin hyvältä, päätti hän perehtyä asiaan tarkemmin ja kahlasi läpi ison kasan tieteellisiä artikkeleita (mm. PubMed) joiden mukaan vilja saattaakin olla vahingollista myös muiden kuin keliaakikkojen vatsalle ja suolistolle. Tästä lähti siis viljattoman ruokavalion kokeilu, johon itsekin osallistuin, koska en tykännyt siitä että jouduin edelleen n. kerran viikossa ottamaan lääkkeen kun vatsa meni epätasapainoon syystä X. Parin kuukauden ruokavaliokokeilun jälkeen poikaystäväni vatsahaava oli täysin parantunut ja lääkityksen oli voinut jättää pois jo paljon aiemmin. Toki elämäntyylin rennoistamisella (eli työnteon vähentämisellä) oli isossa merkitys tässä, mutta ei pidä väheksyä ruokavalion roolia. Myös omat kokemukseni olivat hyvin positiiviset ja niiden perusteella voin sanoa että ruokavalio auttoi sen verran merkittävästi, että koin mielekkääksi jatkaa samalla linjalla kokeilun jälkeen. 

Kohta tulee kaksi vuotta viljattomuutta täyteen. Turvotuksen ja muun epämääräisen olon poistuminen/väheneminen on kiva bonus, mutta vielä tärkeämpää on se, ettei vatsaan satu enää kuin hyvin satunnaisesti. Motivaatio on helppo pitää yllä, kun tietää että siitä viljaherkusta rangaistuksena tulee todennäköisesti nipistelyä, turvotusta ja ilmavaivoja. Tosin olen pohtinut että voisin varovasti kokeilla lisätä ruokavaliooni kauraa. Riisiä ja maissia olen syönyt tähänkin asti silloin tällöin. Nykyisellään vatsani tuntuu olevan sen verran hyvässä kuosissa, että satunnaisesti epähuomiossa syödyt pienet määrät viljatuotteita (esim. jossain kastikkeissa) eivät tunnu vatsaoireina. Mutta mitään isompia, näkyviä viljatuotteita en edellenkään syö ellei ole pakko ja harvoinpa on. 

En tykkää ruokavaliosaarnoista, joten en nyt aio suositella kaikkia kokeilemaan samaa ruokavaliota. Mutta jos itselläsi on pitkään jatkuneita epämääräisiä vatsaoireita (esimerkiksi ärtyneen suolen oireyhtymän eli IBS-tyyppisiä), ja esim. maidoton ruokavalio on jo testattu, niin eipä siitä haittaakaan ole jos kokeilet viljatonta. Yleensä n. kuukauden jakson jälkeen pitäisi näkyä onko uudesta ruokavaliosta apua vai ei. Aluksi muuten saattaa vatsa mennä aika kovalle jos olet tottunut syömään vaikkapa paljon leipää ja pastaa, joten kannattaa varata esim. pellavansiemenrouhetta kuituvajetta paikkaamaan. Muutenkin kannattaa lisätä ruokavalioon monipuolisesti erilaisia kasviksia, marjoja, pähkinöitä ja siemeniä, ja herneissä ja pavuissa on myös runsaasti kuitua. Ilman leipääkin siis pärjää, usko tai älä. :)

Disclaimer: itse en siis ole minkään sortin ravitsemuksen asiantuntija, eli tämä juttu perustuu täysin omiin subjektiivisiin kokemuksiini (ja siihen mitä olen lueskellut mm. internetistä).

4 kommenttia:

  1. Tää oli hyvä postaus. On kiva lukea mitä syitä sulla on ollut viljattoman ja sokerittoman ruokavalion noudattamiselle. Omasta mielestäni terveys menee myös etusijalle näissä asioissa ja jos viljatuotteet aiheuttaa vatsaoireita, niin ei kannata sen takia syödä viljatuotteita, koska "niin kuuluu tehdä". Oma ruokavalioni on tässä pikkuhiljaa muokkautumassa omanlaisekseen ja varmasti muokkaaminen jatkuu vielä jonkun aikaa, kunnes löydän itselleni sopivan tasapainon. Kokeilemallahan nää jutut yleensä vasta selviää, koska se mikä sopii jollekin, ei sovi kaikille. Mut toi valkosensokerin poisjättäminen omastakin ruokavaliosta on ollut yksi fiksuimmista teoistani pitkään aikaan. Miksi en keksinyt sitä jo vuosia sitten? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, toki jos kroppa ja erityisesti vatsa ja suolisto tuntuvat toimivan mukavasti, niin ei silloin kannata tehdä mitään isompia rajoituksia ruokavalioon, kannattaa vaan olla kiitollinen! :) Valkoinen sokeri on paha kun siinä ei ole niin selkeää syy-seuraussuhdetta syömisen ja haittavaikutusten välillä. Pidemmällä aikavälillä toki huomaa positiivisia vaikutuksia, eli ainakin omalla kohdallani joidenkin tulehduksien vähenemisen ja tasaisemman verensokerin (näkemiin hangry), mutta mahdolliset muutokset huomaa niin hitaasti että ehtii monta kertaa tuskastua odotellessa. :)

      Poista
  2. Kiitos tästä jutusta! Mielenkiintoista luettavaa. Tuo sokerikierre on kyllä ihan kaamea. Ja kaamea energiasyöppöhön se sokeri onkin! Minäkin postasin tänään sivuillamme ruokavalion merkityksestä terveyteen ja hyvinvointiin sekä stressiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävinkin lukemassa juttusi, hyvä pohtia näitä asioita koska ei se ole ihan yhdentekevää mitä sitä suuhunsa laittaa! Sokerikoukkuun ei tunnu auttavan kuin tiukka päätös ja tahdonvoima, mutta en sano että on helppoa. :)

      Poista