Tietoa mainostajalle ›

torstai 28. huhtikuuta 2016

KAIKKI ELÄMÄNI SALAATIT UPDATE: 44 OHJETTA


***
Lisäys 05/2017

Tein salaattikirjan josta löytyy 45 erilaista herkullista ohjetta salaatteja, kulhoja, tahnoja ja naposteltavia. E-kirja on myynnissä 14 euron hintaan täällä: Syötävän hyvät salaatit
***

Kesä lähenee ja salaattisesonki on käsillä. Esimerkiksi piknik-eväänä erilaiset salaatit ovat näppärä tarjoiltava, muutama ruokaisa salaatti mukaan eikä paljon muuta edes tarvita. No raikas skumppa ei ole pahitteeksi.

Koostin viime kesänä samaan postaukseen blogissa aiemmin julkaistuja salaattiohjeita, ja koska tässä on vappu ja kesäkin ihan nurkan takana niin lienee aiheellista päivittää listaa.

Eli tadaa: 44 salaattiohjetta! Alla 8 uusinta ja linkin takana loput.

Kertauksena: Kaikki salaatit ovat luonnollisesti gluteenittomia ja viljattomia. Salaatit sopivat kasvissyöjille, vegaaniset on merkitty (V).


Rapea salaatti vuohenjuusto-jogurttikastikkeella
Kikherne-pinaattisalaatti ja parsaraitaa (V kasvipohjaisella jogurtilla)
Paahdettu peruna-kukkakaali-pestosalaatti (V)
Taateli-punakaali-fetasalaatti


Lämmin sienisalaatti mummonkurkuilla (V)
Harissamanteleita, fetaa ja kvinoaa
Parsa/kukkakaalisalaatti jogurttimajoneesikastikkeella
Eeppinen salaatti eli vähän kaikkea sitruuna-tahinikastikkeella (V)


Ja loput 36 ohjetta täällä, hyppää linkin taakse ja inspiroidu!

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

JÄÄVUOREN HUIPPU: KIKHERNE-PINAATTISALAATTI & PARSARAITAA


Kenellekään täällä vieraileelle ei varmaankaan ole jäänyt epäselväksi että salaatit ovat allekirjoittaneen juttu – helppoa, (yleensä) nopeaa ja niihin voi laittaa melkein mitä vain. Ja teen salaattini melkein poikkeuksetta ruokaisina versioina, en lisukkeeksi. Olinkin innoissani kun kuulin Jonna Vormalan Jäävuoren huippu salaattikirjasta*. Kirja pelkkiä salaatteja! Tää on niin mulle!

Hyvä oivallus on jakaa kirja sesonkien mukaan. Vaikka salaatteja voi hyvin syödä (ja syönkin) ympäri vuoden, eri vuodenaikoina maistuu vähän erilaiset annokset ja raaka-aineet. Ja nyt kevätaikaan ja kesällä eletään ihan salaattien kulta-aikaa, kun monet raaka-aineet ovat tuoreita ja maistuvimmillaan.

Moni kirjan salaateista sopii nimenomaan pääruoaksi ja myös tällainen salaattikonkari löysi uusia ja inspiroivia raaka-aineyhdistelmiä. Ruokaisien salaattien lisäksi löytyy myös niitä nopeita parin aineksen lisukesalaatteja niitä kaipaaville.

Kirja on ulkoasultaan napakka, selkeä ja konstailematon. Taitossa ei ole lähdetty erityisesti irrottelemaan, kuvissa on sen sijaan enemmän runsautta. Kirja sopii hyvin gluteenittomalle ruokavaliolle ja kasvissyöjälle.

Poimin testattavaksi ohjeen kirjan kevät-osiosta, ja kauden salaattiin tulee itseoikeutetusti tietysti parsaa. Muina komponentteina toimivat mm. mausteöljyssä marinoidut kikherneet, ja kastikkeena on jogurttipohjainen raita. Tuli mieleen että kikherneet voisi hyvin myös paahtaa, tällöin niihin tulisi kivan rapea koostumus. Parsaraidan valmistuksen koin turhan työlääksi, ensi kerralla laittaisin parsat kokonaan itse salaattiin ja tekisin raidan ilman. Muutoin valmistuneessa salaatissa oli mukava balanssi raikkautta ja mausteisuutta.


Kikherne-pinaattisalaatti (2 isohkoa annosta)

250 g kikherneitä (valmiiksi keitettyjä)
250 g parsaa
100 g (baby)pinaattia
100 g retiisejä viipaloituna
2 kevätsipulinvartta pilkottuna
(ohjeessa myös 2 kourallista herneenversoja, korvasin tuoreella mintulla)

mausteöljy
1/2 dl oliiviöljyä
1/2 tl kuminansiemeniä
1/4 tl chilihiutaleita
1/4 tl jauhettua kardemummaa
1/4 tl kanelia
1/4 tl kurkumaa
1 tl sitruunanmehua

Valmista mausteöljy kuumentamassa pienessä kattilassa öljyä ja kuminaa+chiliä muutama minuutti. Varo polttamasta mausteita. Lisää loput ainekset, kuumenna hetki ja siirrä kattila sivuun viilenemään.
Tähän väliin pieni huomio: omaan makuuni kikherneille sopii vahvempikin maustaminen, joten laitoin kaikkia mausteita varmaan tuplamäärät.

Huuhtele ja valuta kikherneet, ja sekoita joukkoon pari rouhaisua suolaa ja 2 rkl mausteöljyä.

Leikkaa parsoista pätkä tyvestä, kuori nupusta alaspäin tarvittaessa (jos ei ole ihan supertuore ja hoikka parsa), ja leikkaa nuput irti. Keitä nuppuja kiehuvassa vedessä nopeasti (n. 30 sekuntia) ja viilennä kylmässä vedessä.

Sekoita kikherneet, parsannuput, pinaatti, retiisit, kevätsipulit ja käyttämäsi yrtit lopun mausteöljyn kanssa sekaisin. Lisää vähän suolaa maun mukaan.

Parsaraita

loput parsasta
2 tl sitruunanmehua
200 g turkkilaista jogurttia
n. 1 tl currytahnaa
1/2 tl hunajaa
suolaa + pippuria
tuoretta minttua
(kastikkeesta saa vegaanisen version vaihtamalla turkkilaisen jogurtin esimerkiksi maustamattomaan soijajogurttiin tai kaurafraicheen, ja hunajan esim. kookosnektariin)

Höylää (raaoista) parsanvarsista ohuita suikaleita. Sekoita sitruunanmehu ja jätä marinoitumaan noin puoleksi tunniksi. Yhdistä lopuksi muiden ainesten kanssa. Tarjoile salaatin kanssa.

*Kirja saatu arvostelukappaleena.

tiistai 19. huhtikuuta 2016

MAHTAVA LAKRITSI-SUKLAA MUTAKAKKU (VILJATON)


No nyt! Överihyvää suklaakakkua lakritsilla maustettuna, what's no to like.

Sydämeni kuuluu taivaalliselle suklaakakulle (ja sen monille varitaatioille), mutta on siellä tilaa myös vähän perinteisemmille uunissa käyneille suklaakakuille. Välillä kun tekee mieli nimenomaan sellaista mutakakkumaista herkkupalaa, joka on reunoilta pehmeää mutta kiinteää, ja keskeltä tahmaista, melkein valuvaa suklaakakkua.. drool.


Idea lakritsin ja suklaakakun yhdistämiseen on alunperin kauniista Glorian Ruoka & Viini -lehden 100 Parasta keittokirjasta, mutta päädyin muokkaamaan ohjetta lopulta jonkin verran. Alkuperäiseen ohjeeseen meni 4 dl tomusokeria, itse laitoin 2 dl kookossokeria ja se on siinä ja siinä olisko kannattanut vielä 1/2 desiä vähentää. Alkuperäinen ohje sopii siis supermakean ystäville, tämä omani on vähän hillitympi (mutta ei liikaa).

Lakritsin ja suolan ystävänä sen sijaan tuplasin kyseisten ainesten määrät. Lakritsia olisi voinut oikeastaan laittaa vielä kolmannenkin ruokalusikallisen. Lakritsijauheissa on muuten merkkien välillä aika paljon eroa voimakkuudessa (ja värissä myös), se kannattaa ottaa huomioon. Itselläni esimerkiksi on ruskeanruskeaa ja mustanruskeaa lakritsijauhetta, näistä ensimmäinen on hieman miedomman makuinen.

Päälle laitoin kookoskermavaahtoa ja raakasalmiakkipalloja . Sanoisin (ja muut kakkua maistaneet sanoisivat myös) että aika hiton hyvää!


Lakritsi-suklaakakku (ø 20 cm)

200 g mahd. tumma suklaata (käytin 72% xylitolilla makeutettua)
100 g voita
4 (luomu)munaa
2 dl kookossokeria 
1 rkl perunajauhoa tai maissitärkkelystä
2–3 rkl lakritsijauhetta
n. 1/2 tl suolaa

öljyä/voita
mantelijauhoa

Pinnoita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperia, voitele vuoka ja ripottele reunoille ja pohjalle esimerkiksi mantelijauhoa.

Sulata suklaa ja voi varovasti keskenään ja laita sivuun viilenemään.

Erottele munat. Vatkaa valkuainen omassa astiassa kovaksi vaahdoksi, ja sen jälkeen keltuainen ja kookossokeri keskenään vaahdoksi.

Sekoita perunajauho, lakritsijauhe ja suola keskenään, ja siivilöi keltuaisvaahtoon. Sekoita joukkoon suklaa+voisulaseos. Kääntele taikinaan lopuksi valkuaisvaahto.

Paista 180-asteessa n. 20 minuuttia. Kakku jää keskeltä vähän hyllyväksi mutta se ei haittaa. Laita kakku vähintään kahdeksi tunniksi jääkaappiin. Pidempään viileässä pidettynä kakku jähmettyy myös keskeltä kunnolla ja sitä on helpompi leikata.

Koristele esim. vaniljalla maustetulla ja kevyesti hunajalla makeutetulla kookoskermavaahdolla, ja vaikka salmiakkiraakapalloilla (linkki ohjeeseen ylempänä).


PS. Maidottomille: voin voi korvata gheellä (jos se sopii) tai mahdollisesti myös kookosöljyllä. Jos etsit täysin maidottomana (ja sokeritonta) testattua ohjetta niin nämä paleo-browniet ovat myös aikas hyviä. ;)

torstai 14. huhtikuuta 2016

PARHAAT DIPIT: AVOKADO-TSATSIKI & PUNAJUURIHUMMUS


Rakastan erilaisia dippejä ja tahnoja. Toisinaan (tai aina) ne ovat jopa oleellisempia kuin se itse dipattava asia.

Tsatsiki on sellaisenaan namia ja hyvä kastike esim. falafeleille, mutta kun sekaan muusaa yhden avokadon, koostumus (ja makukin) on reilusti kermaisempi ja hieman paksumpi. Jonkinlainen guacamolen ja jogurttikastikkeen mashup siis.

Hummuskin on herkkua, ja kun mukaan lisää hieman punajuurta.. no maku ei merkittävästi muutu, mutta väristä tulee fantastisen pinkki. Lisää tätä mihin vain annokseen ja se näyttää samantien moninverroin herkullisemmalta!

Kastikkeet soveltuivat erinomaisesti kuljettamaan nachoja suuhun, ja laitoin vielä lounaan kylkeen reilut lusikalliset kumpaakin. Omnom!


Punajuurihummus

1 pienehkö punajuuri
2 dl kypsiä kikherneitä
1 valkosipuli kuorittuna
1/2 sitruuna puserrettuna
1 rkl tahinia
n. 1/2 dl oliiviöljyä
suolaa + pippuria
+ tarvittaessa vettä


Paahda ensin punajuuri. Pese juures, taputtele kuivaksi ja kääräise folioon. Paahda 200-asteessa n. 45 minuuttia tai kunnes se on haarukalla kokeiltaessa pehmeä. Tosikiireessä punajuuren voi sädettää myös mikrossa (jätä folio pois). Laita jääkaappiin viilentymään.

Kuori ja paloittele viilentynyt punajuuri ja laita muiden ainesten kanssa esim. monitoimikoneeseen. Aja sileäksi tahnaksi. Erittäin sileän tahnan aikaansaamiseksi konetta pitää ajaa täysillä useamman minuutin ajan. Jos massa tuntuu liian jähmeältä, lisää vettä ja/tai öljyä. Maista ja lisää mausteita tarvittaessa. Käytä dippinä, kastikkeena tai vaikka leivälle levitettynä.


Avokado-tsatsiki

1 avokado
1 dl turkkilaista jogurttia 

(vegaaniversiossa esim. makeuttamatonta soijajogurttia tai kaurafraichea)
1/2 kurkku
1 valkosipuli kuorittuna
puserrus sitruunaa
1 rkl oliiviöljyä
suolaa + pippuria


Olen yleensä käyttänyt tsatsikissa raastettua kurkkua, mutta tämä versio on vähän suoraviivaisempi. Pilko kurkku vähän pienenemmiksi paloiksi ja heitä muiden ainesten kanssa esim. monitoimikoneeseen. Surauta nopeasti muutama kierros ja kastike on valmis. Jos haluat pienempää kurkkusilppua niin surauta pari kertaa lisää. Tsekkaa suola ja lisää tarvittaessa.


tiistai 12. huhtikuuta 2016

6 TAPAA KORVATA KANANMUNA (INFOGRAFFA)


Itse en mitenkään välttele (luomu)kananmunia ruoanlaitossa, mutta allergisille, vegaaneilla, tai muuten vaan kananmunattomasti kokkaaville (jos esim. unohtui käydä kaupassa) korvaavat aineet ovat varmasti kiinnostavaa tietoa.

Muistia helpottamaan tein tällaisen nyrkkisääntökuvan. Nämä kananmunankorvikkeet toimivat ruoanlaitossa ja leivonnassa lähinnä sitomisaineena ja kiinteyttäjinä, osa (banaani, omenasose ja pähkinävoi) myös mehevöittävät ja kosteuttavat lopputuotetta.

Korvikkeet sopivat hyvin moniin makeisiin leivonnaisiin (kakut, keksit, muffinssit jne), ja muut kuin banaani ja omenasose myös suolaiseenkin leivontaan. Korvaajista voi tulla hieman makua lopputulokseen, joten se kannattaa ottaa huomioon.

Jos ohje vaatii yhden kananmunan, sen voi usein jättää poiskin ilman että lopputulos suuremmin kärsii. Jos ohje vaatii useamman munan (3 tai enemmän), korvaaminen voi olla sen verran haastavaa, että suosittelen etsimään hieman erilaisen version reseptistä.

Lisää korvaavia tapoja on ansiokkaasti koostettu mm. Kamomillan Konditoria -blogiin.

perjantai 8. huhtikuuta 2016

VILJATON PIZZAPOHJA KVINOASTA (+ PÄÄLLÄ MM. FETAA JA PESTOA)


Sarjassamme ei-vehnäpitoinen pizzapohja osa 425.

Täydellisen pizzapohjan metsästäminen on siitä hauskaa puuhaa, että matkan varrella pääsee syömään aika monta (yleensä herkullista) lättyä. Tällä kertaa pohja on vähän erikoisempi tapaus, se on nimittäin tehty kvinoasta. Ja ei muuten ole hullumpi pohja ollenkaan. Reunoilta rapea ja keskeltä hieman pehmeämpi, kuulostaa ihan pizzapohjalta!

Omasta mielestäni pizzan paras kohta on kuitenkin se täyte. Paitsi lapsena olin eri mieltä, mielestäni pizza (ja erityisesti tomaattikastike) on pahaa, kaavin aina täytteet huolellisesti pois ja mussutin tyytyväisenä pelkkää pohjaa, mitä kuivempi sitä parempi. o_O

En tainnut olla kastikkeiden suurin ystävä, mutta esim. tämän pizzan itsetehty tomaattikastike on parasta, kokeile ja totea sama. Ja jottei kastikkeet pääse loppumaan, levitin tomaattikastikkeen päälle vielä kerroksen pestoa.

En ole aiemmin laittanut pizzaan pinaattia, mutta kerrankos sitä, ja se sopi fetalle pariksi kyllä tosi hyvin! Päädyin syömään koko lätyn yhdeltä istumalta mikä lienee merkki onnistumisesta.


Pizza kvinoapohjalla (viljaton, vegaaninen)

2 dl kvinoaa (liota väh. 8h)
n. 1/2 dl vettä (tai hieman enemmän)
2 rkl oliiviöljyä
1 tl leivinjauhetta
rouhaisu suolaa

Huom! Muista liottaa kvinoaa väh. 8h tai yön yli ettei pohjasta tule kitkerä.

Huuhtele liotettu kvinoa huolellisesti. Laita kaikki pohjan ainekset blenderiin, ja aja sileäksi massaksi. Tehokkaalla blenderillä tähän meni n. pari minuuttia. Jos massa tuntuu liian jähmeältä eikä pyöri, lisää hieman nestettä. Lopputuloksen pitäisi vaikuttaa ikäänkuin paksulta lettutaikinalta.

Aika monessa näkemässäni kvinoapizzaohjeessa pohjan tekemiseen käytetään (irtopohja)muottia, mutta se on mielestäni tarpeetonta. Oma pohjani levittyi öljytylle leivinpaperille ainakin ihan nätisti, eli uskallan suositella kokeilemaan samaa.

Paista pohjaa 200-asteessa n. 10 minuuttia, käännä varovasti ympäri ja paista vielä n. 5 min.  Pohja saa muuttua reunoilta rapeaksi, mutta katso ettei se tummene liikaa (silloin siitä tulee turhan keksimäinen). Laita täytteet päälle, ja paista vielä 5–10 minuuttia.


Feta-pinaatti-pestopizza
tomaattikastiketta
lehtikaalipestoa
n. 100 g fetaa (vuohen/lampaanmaito)
paketti pinaattia (paista pannulla nopeasti pehmeäksi)
basilikaa
pinjansiemeniä
parmesaania

Paras tomaattikastike
n. 10 aurinkokuivattua tomaattia
2 erittäin pehmeää taatelia
1 tl tomaattipyrettä
tarvittaessa hieman nestettä

Aja tomaattikastikkeen ainekset esim. monitoimikoneella tasaiseksi soseeksi. Saada nesteen määrällä notkeutta. Mitä pehmeämpi taateli, sitä sileämpää tahnaa saat, pienet sattumat eivät haittaa. En ole testannut, mutta taatelin voi halutessa korvata myös muulla makeutuksella (esim. hunaja), tällöin nestettä tarvitsee vähemmän.

Lehtikaalipeston tein linkin takaa löytyvällä ohjeella, tosin laitoin vähemmän öljyä jolloin se ei ole niin juoksevaa.

Levitä pizzapohjan päälle ensin tomaattikastike, sen jälkeen pesto, pehmeäksi paistettu pinaatti, murusteltu feta ja pinjansiemenet. Raasta päälle lopuksi ohut kerros parmesaania. Paista kunnes parmesan on sulanut, n. 5-10 minuuttia. Nauti!


Pohjakertauksena:
Samantyyppinen, mutta murustelevampi pizzapohja syntyy mantelijauhoista. Kikhernejauhopohja on taas hieman pehmeämpi ja piirakkamaisempi. Ja sitten on tietty kukkakaali- ja parsakaalipohjat jos haluaa lähteä enemmän kikkailemaan.

tiistai 5. huhtikuuta 2016

MINTTU-PARSAKEITTO (V)


Kevään ekat parsat pitää tietysti paistaa ja nauttia sellaisenaan. Ehkä raastaa vähän parmesaania päälle. Mutta kevään tokasta satsista voikin tehdä sitten jo jotain muuta. Kuten vaikka tällaista mintulla ja herneillä freesattua keittoa.

Onnistuin löytämään todella tuoreita ja  honteloita parsoja, joita ei ollut oikeastaan edes tarpeellista suuremmin kuoria. Paksummista yksilöistä kannattaa kuitenkin vuolla vähän kuorta pois, samalla keittoon saa myös helpommin sileämmän koostumuksen (erityisesti mikäli et omista turboblenderiä).

Jos ei tee keittoa mieli, niin parsasta voi myös valmistaa vaikkapa erinomaista salaattia. Itse olen tehnyt jo kahdesti: parsa-vuohenjuustosalaatti & toinen parsa-vuohenjuustosalaatti.


Mintulla ja herneillä maustettu parsakeitto (2 annosta)

nippu parsaa
1 sipuli
öljyä
n. 6 dl kasvislientä, tai vettä + fondia
n. 2 dl pakasteherneitä
kourallinen (vahvaa) minttua
puserrus sitruunaa
suolaa

halutessa: hieman kookoskermaa
päälle: siemeniä

Leikkaa parsoista tyvestä pätkä pois ja kuori nupusta alaspäin. Leikkaa pienemmiksi pätkiksi.

Kuullota pilkottua sipulia öljyssä miedolla lämmöllä n. 5 minuuttia. Lisää neste ja parsat, ja keittele kunnes parsat ovat hieman pehmenneet (n. 10 min). Lisää lopuksi noin minuutiksi pakasteherneet.

Kaada ainekset blenderiin, lisää mintunlehdet, puserrus sitruunaa sekä rouhaisu suolaa, ja surauta keitto mahdollisimman sileäksi. Hieman pidemmällä blendausajalla saa kuohkeamman keiton. Tsekkaa maut ja lisää tarvittaessa suolaa.

Keittoon voi halutessaan sekoittaa mukaan vähän kookoskermaa, ja päälle ripotella esim. siemeniä.

perjantai 1. huhtikuuta 2016

SUOLAKARAMELLIVANUKAS (RAW)


Lakritsi-suklaavanukkaasta innostuneena päätin kokeilla toisenlaistakin makuvaihtoehtoa. Karamelli tai kinuski on aika luonteva jatkokehitelmä, sillä se on helppo toteuttaa ihan muutamalla raaka-aineella.

Jottei vanukas (tai mikä mousse tämä nyt onkaan) käy ihan tylsäksi, tein kaveriksi hieman rapeaa pähkinämurua ja karamellikastiketta. Tähän kannattaa laittaa hieman varovaisemmin makeita ainesosia ettei kokonaisuus mene överimakean puolelle. Karamellinhimo laantuu joka tapauksessa taatusti!

Itse tykkään yhdistää karamellin kanssa reilusti suolaa, muista kuitenkin maistella ja säätää raaka-aineita (makeutta ja suolaisuutta) oman maun mukaan.

Karamellikerrosvanukas (1 reilu annos)

vanukas
n. 1 dl jähmeää kookosmaitoa (jääkaapista)
n. 4 pehmeää taatelia
vaniljauutetta
ripaus suolaa
halutessa: n. 1 tl pähkinävoita

pähkinämuru
1/2 dl pekaanipähkinöitä
1/2 rkl kookossokeria
ripaus suolaa
valinnaisesti: n. 1/2 tl kookosmannaa/sosetta

karamellikastike
n. 1 tl pähkinävoita
n. 1/2 tl kookosnektaria tai vastaavaa
vettä sen verran, miten notkeaa kastiketta haluat
ripaus suolaa

Käytä mahdollisimman pehmeitä taateleita, jotta saat vanukkaaseen tasaisen koostumuksen. Aja ainekset sileäksi esim. monitoimikoneella tai sauvasekoittimella. Jos haluat vanukkaaseen hieman paahteisen maun, lisää joukkoon pähkinävoita. Jos massa tuntuu liian jähmeältä, lisää sekaan hieman vettä tai kookosvettä kookosmaitopurkin pohjalta.

Valmista pähkinämuru ajamalla ainekset pieneksi muruksi. Kookossose on mukana lähinnä sitomassa massaa, joten ilmankin pärjää.

Valmista karamellikastike vispaamalla ainekset keskenään sekaisin.

Kokoa vanukas laittamalla astian pohjalle pähkinämurua, lusikoi keskelle vanukasta ja valuta päälle kastiketta. Itse ripottelin koristeeksi vielä hieman paahdettua amaranttia (pop-amarantti). Slurps!